blank
blank
ETUSIVU KENNEL KOIRAT PENNUT ROTUINFO BLOGI KUVIA   LINKIT IN ENGLISH
blank blank blank blank
blank
Meidän molempien lapsuuteen on kuulunut koiria. Ramin perheellä oli muutaman vuoden ajan saksanpaimenkoiria ja meillä juoksenteli kaikennäköisiä koiria aina löwchenistä rottweileriin. Mahtuipa joukkoon muutama sekarotuinenekin. Kun sitten kohta tapaamisemme jälkeen muutimme yhteiseen kotiimme, oli minulle itsestään selvää, että hankkisimme koiran. Rami halusi ison koiran, minä taas pienen. Mitään sylikoiraa emme kuitenkaan halunneet.
Kun olin pikkutyttö, naapurissamme asui nuoripari, joilla oli Norfolkinterrieri Lilli. Hän oli todella ihastuttava: energinen, leikkisä, iloinen ja itsevarama. Eli juuri sellainen koira, jonka me halusimme! (Minä tässä vaiheessa vielä enemmän kuin Rami). Pienen kyselykierroksen jälkeen kävi kuitenkin selväksi, ettei varamme riittäisi norfolkin hankkimiseen. Epätoivon vallassa ryntäsin kirjastoon selvittämään olisiko jotain muuta vastaavaa rotua olemassa. Ja sieltä se löytyi: CAIRNTERRIERI! Kohta meille tulikin Tibby, joka valloitti sydämemme totaalisesti.  Valitettavasti Tibby eli vain 2-vuotiaaksi. Hän jäi auton alle ja kuoli syyskuussa 1997. Saimme suureen suruumme lohdutusta ,kun tammikuussa 1998 elämäämme tassutteli Mino ja puoli vuotta myöhemmin Brio. Ja sen jälkeen tämä on ollutkin menoa... Voin täydestä sydämestäni todeta, ettemme ole hetkeäkään katuneet rotuvalintaa.
Tibby - ensimmäinen ja erityinen...
Alusta saakka meillä on ollut selvä tehtävänjako. Ramille koiramme ovat ennenkaikkea perheenjäseniä ja kallisarvoisia silmäteriä, joille mikään ei ole liian hyvää. Hän suojelee tyttöjämme yhtä kiihkeästi kuin isä lapsiaan, eikä hän ole koskaan niin huonolla tuulella, etteikö koirille riittäisi huomiota ja hellyyttä. Rami huolehtii usein myös tyttöjen ruokinnasta ja ulkoiluttamisesta. Avopuolisoni onkin korvaamaton apu ja tuki koiratäyteisen arkemme pyörittämisessä! Hän on myös se järjen ääni, joka pitää villeimmät haaveeni ja suunnitelmani aisoissa. :0)

Rami ja Mino-vaavi päiväunilla

Itseäni on aina kiinnostanut ennekaikkea kasvattaminen, joten lähtökohtani koiraharrastukselle ovat hieman erilaiset kuin Ramilla. (tästäkin voin kiittää Lillin omistajia. Heillä oli Petit Basset Griffon Vendeen Noora, jolla oli pentue. Olin kerralla myyty... Iiiihania pentuja!) Kennelnimi Prankster's onkin minun nimissäni.Toki minullekin koiramme ovat ennenkaikkea rakkaita perheenjäseniä, mutta he ovat paljon muutakin. Olen kiinnostunut myös näyttelyistä, joihin tulevina vuosina on vihdoinkin tarkoitus keskittyä enemmän. Vastaan koirien ruokinnasta, terveydenhoidosta, turkinhoidosta, kasvattamisesta ja näyttelyttämisestä.
Koirien kanssa näyttelyissä...
Olen ollut siinä mielessä onnekas, että koko perheeni pitää kovasti koirista. Äitini Anitan luona eläkepäiviään viettävät Elli ja Lili ja pikkusiskoni Noora puolisonsa Jessen kanssa ovat Turbon huoltajat. Noorasta olen saanut myös oivan seuralaisen ja aputytön näyttelyihin. Myös Annika-siskoni ja hänen avomiehensä Juuso ovat vahvasti kuvioissa mukana, sillä Elmi-rouva asuu heidän luonaan. Isäni Heikki ja hänen avovaimonsa Taru ovat myös päässeet osallisiksi cairntäyteisestä arjesta sillä Brio-muori viettää heidän luonaan eläkepäiviään seuranaan eläkkeelä oleva jalostusuroksemme Kalle. Sen lisäksi meillä on ollut onni löytää ihania ja yhteistyökykyisiä ihmisiä sijoituskoiriemme "huoltajiksi".
Koiraharrastus on antanut minulle todella paljon: uusia ystäviä, ihania elämyksiä ja loputtoman halun oppia koko ajan uutta cairneista ja kasvattamisesta. Kaikkien näiden cairnvuosien jälkeen elämä ilman cairnia tuntuu täysin mahdottomalta! Niin paljon iloa, elämää ja riemua nämä maailman parhaat pikkukaverit ovat arkeemme antaneet.

blank
Web Desing FaunArt 2010 - Palvelun toteutus Trival Oy